Osa 9 | Lisää siltoja?

Lisää siltoja?

Julkisuudessa on taas noussut esiin Porvoon siltakysymys eli tarvitaanko joen yli lisää siltoja? Moninaisia sijainteja on ehdotettu ja niitä on perusteltu milloin milläkin argumentilla puolesta ja vastaan.

Kuva: Mika Varpio, 2017

Mikäli siltoja jossakin vaiheessa tarvitaan lisää, niitä ei pitäisi sijoittaa enää lähemmäksi jokisuuta. Jokaisella uudella sillalla on nimittäin kaksinainen vaikutus. Ensisijaisesti silta rakennetaan yleensä siirtämään liikennettä joen rannalta toiselle ja helpottamaan liikenteen jakautumista. Sillalla on kuitenkin toinenkin vaikutus. Kun silta on rakennettu, se lisää sillansuiden käyttöä ja synnyttää lisärakentamista. Tämä on helposti todettavissa Aleksanterinkadun sillan ympäristön kehitystä seuraamalla.

"Silloilla on kaksinainen vaikutus: liikenteen siirtämisen lisäksi ne synnyttävät lisärakentamista"

Etelässä Porvoolla tulevat rajat nopeasti vastaan. Joen länsirannalla on taidetehtaan eteläpuolella Kokonniemi, Uddas ja sitten meri. Outi Lankian (ÖN 27.3. ja Itäväylä 29.3.) ehdottama silta Kokonniemen kupeeseen aiheuttaisi painetta alueen lisärakentamiseen ja johtaisi todennäköisesti nykyisten virkistys- ja metsäalueiden kaventumiseen. Tämä ei mielestäni ole hyvä kehityssuunta.

Kaupunki järjesti vuonna 2011 arkkitehtikilpailun, jossa visioitiin entiselle Hattulan sahan alueelle uutta kaupunginosaa. Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa Hattula oli yhdistetty Jernböleen autosillalla hieman moottoritien eteläpuolella. Lisäksi suunnitelmaan oli piirretty pari jalankulkusiltaa Pappilanpellon länsipuolelle ja Linnamäen kupeeseen.

Hattulan sahan ja asemanseudun alue on kaupungin vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa merkitty kiireettömäksi kehityskohteeksi. Alueen kehittämisen tekevät haasteelliseksi pilaantuneet maa-ainekset ja savikkorantojen heikko rakennettavuus. Pohjoinen on kuitenkin kaupungille periaatteessa helpompi laajentumissuunta kuin etelä. Arvokas joen läheisyys tekisi Hattulan sahan alueesta varmasti myös vetovoimaisen uuden kaupunginosan, mikä monesta kilpailuehdotuksestakin hienosti ilmeni.

Kokonniemen suuntaa kehitettäessä tulisi käyttää suurta harkintaa. Tulisi pyrkiä säilyttämään mahdollisimman hyvin alueen tärkeät virkistysarvot ja siihen sisältyvät kulttuurimaisemat. Eikö tämä ole myös yksi kansallisen kaupunkipuiston tavoitteista? Silta etelässä ei tue tällaista kehitystä. Pohjoisessa, joen länsirannalla, ei tällaisia arvorajoituksia ole. Korkeintaan moottoritie rajoittaa kehittämistä.

Kuitenkin ennen kuin lähdetään levittämään kaupunkia suuntaan tai toiseen olisi suotavaa saada keskusta uuteen kukoistukseen.

"Olisiko syytä pohtia keskustan kehittämistä ennen laajentumista ja uusia siltoja?"