Osa 13 | Osallistamisen ongelmat

Osallistamisen ongelmat

Osallistamisen teema on nostettu vahvasti esiin Porvoon nykyisessä kaupunkistrategiassa. Tekstissä on esitetty muun muassa "Asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät" ja "Kaupunki kehittää jatkossa palveluitaan yhdessä asukkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa". Dokumentaatioissa nostetaan myös esiin koko joukko työkaluja, joilla osallistamista on lisätty ja ylipäätään tekstistä syntyy sellainen käsitys, että Porvoolla menee aika hyvin osallistamisen suhteen.

Luin näitä tekstejä hieman ristiriitaisin tuntein, koska itselläni on syntynyt sellainen mielikuva, että esimerkiksi kaupunkikehityksen ja kaavoituksen osalta osallistaminen ei aina ole ihan onnistunut. Myös vuosi sitten tehdystä kaupunkistrategiaan liittyvästä kyselystä syntyi hieman erilainen käsitys asiasta. Siinä esitettiin yhtenä esimerkkinä väittämä ”Tavoitteessa lisätä osallistumismahdollisuuksia on onnistuttu”. Taulukon mukaan kuitenkin lähes puolet vastaajista eri mieltä. Itse asiassa vain 9% oli täysin samaa mieltä siitä että osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä olisi onnistuttu.

Myös katutasolta kuuluu soraääniä. Monissa viime aikojen hankkeessa asukkaita on kuulemma osallistettu hyvin, mutta asukkaat ovat vain valitettavasti olleet tästä tietämättömiä.

Kuva: http://www.uusimaa.fi/sites/default/files/styles/article/public/neo/files/2166023.jpg?itok=6VK5A0g0

Yhtenä esimerkkinä voitaisiin nostaa esiin surullisenkuuluisat kirjaimet, joita tässä jokin aika sitten suunniteltiin Näsinmäen puoleiseen jokirantaan. Siinäkin oli kuulemma osallistettu kaupunkilaisia ja kyselty mielipiteitä. Keskustellessani aiheesta vanhan kaupungin asukasyhdistyksen kanssa, oli tieto hankkeesta saavuttanut heidät kuitenkin vasta lehtiuutisen myötä. Silloin voi kyllä jo kyseenalaistaa osallistamisen onnistumisen.

Kun puhutaan isoista hankkeista, kuten kaavoituksesta, tulisi entistä enemmän pyrkiä huomioimaan niiden ihmisten mielipide, joiden elämään muutokset eniten vaikuttavat. Suunnitelmista laaditaan kyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, jossa hanketta käydään läpi ja lausuntoja pyydetään virallisilta tahoilta, kuten Porvoon Energia, vesilaitos, pelastuslaitos ja liuta erilaisia lautakuntia. Myös isommat yritykset ottavat mielellään kantaa kaavoitukseen ja heillä onkin myös usein apuna ammattilaisia, jotka tutkivat kaavan vaikutuksia yrityksen kannalta.

Kuitenkin se taho johon kaava eniten vaikuttaa, eli kaupungin asukkaat ja pienyrittäjät, jotka elävät ja asuvat kohdealueella, eivät ehkä aina tunne itseään informoitavan riittävästi tai informaation jako tapahtuu liian vaikeaselkoisella tavalla. Perinteiset tiedottamisen tavat eli kuuluttaminen lehdessä, tiedotteen laittaminen kaupungin ilmoitustaululle tai siitä informointi kaupungin omilla nettisivuilla ei välttämättä tavoita valtaosaa niistä kaupunkilaisista, joiden elämään muutokset kuitenkin tulevat eniten vaikuttamaan.

Olisi ehkä hyvä pohtia vaihtoehtoisia tapoja kaupunkilaisten osallistamisen lisäämiseksi, on se sitten some, puskaradio, tai mikä tahansa kanava, jolla kohde parhaiten tavoitetaan.

Työpajat, joita on pidetty, esimerkiksi keskustan ja Gammelbackan kehittämisen tiimoilta ovat erinomaisia tapoja ja tuovat asiat konkreettisesti asukkaiden tietoisuuteen. Tässäkin pitää muistaa se, että kun kaupunkilaisia osallistetaan, niin kehitystyöhön mielipiteensä antaneet haluavat nähdä, että sillä on myös jotain konkreettista vaikutusta alueen kehitystyössä. Mielipiteiden pitää näkyä kaavassa ja edelleen rakentamisessa. Muuten kaupunkilaisilta menee helposti usko todelliseen vaikuttamiseen.

Kaikkein hölmöintä on pitää näennäisiä kuulemistilaisuuksia, missä jo valmiiksi nuijittu kaava tuodaan ikään kuin näytille, mutta johon ei varsinaisesti ole enää mitään mahdollisuuksia vaikuttaa.

Erityisen tärkeä tämä asia on nyt kun Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavaa ollaan uusimassa. Yleiskaavalla on todella pitkäkestoiset ja laajat vaikutukset koko kaupungin tulevaisuuteen ja sille minkälaiseksi tämä kaupunki muotoutuu. Tässä yhteydessä olisi erittäin tärkeää saada kaupunkilaiset, sekä asukkaat että yrittäjät mukaan tähän kehitystyöhön. Osallistamisen tulisi tapahtua riittävän aikaisessa vaiheessa, kaupunkilaisten ehdoilla ja niillä kanavilla, jotka parhaiten kohteen tavoittaa.

Vaikka osallistamisessa on varmasti otettu askelia oikeaan suuntaan, paljon lisää voidaan vielä tehdä asian hyväksi. Tämä olisi myös hyvä huomioida uutta kaupunkistrategiaa pohdittaessa.